Ottaa päähän.

Mun veljeni oli tänään tarkoitus laulaa kuoron kanssa kirkosssa, mutta se nukkui pommiin (heräsi kymmeneltä, eli samaan aikaan, kun kirkko alkoi), joten ei se sitten viitsinyt vaivautua, vaikka kirkko on tuossa tien toisella puolella. En edes tiedä, miksi se mua niin ärsyttää, mutta kyllä mä vaan olisin silti juossut sinne kirkolle ja edes yrittänyt ehtiä.

Sitäpaitsi sen kaverit meni sinne kirkkoon kattomaan mun veljeni esiintymistä ja mun äitinikin tuli miesystävänsä kanssa naapurikaupungista bussilla sitä varten tänne. (Mun äitini ei siis asu kuitenkaan miesystävänsä kanssa, vaan täällä mun ja mun veljeni kanssa.) Nyt tämä ah, niin epäitsekäs veljeni meni ostamaan kavereilleen suklaalevya hyvitykseksi meidän ruokarahoilla, jotka se kuulema olisi joka tapauksessa pitänyt itsellään.

Kuulostan varmaan aika kakaralta, kun tulen nettiin tästä marisemaan, mutta kun mua kyllästyttää veljeni käytös. Tekisi mieli huutaa sille päin naamaa, kuinka itsekäs ja raivostuttava se on.