Miksi mulla ei nykyään ole muuta ajateltavaa?

Eilenkin valvoin kaksi tuntia pohtien mm. sitä, mitä syön ruuaksi seuraavana päivänä ja sitä seuraavana. Sen jälkeen aloin miettiä niitä ruokamääriä, jotka homehtuu meidän kaappiin ja rupes ahdistaa.

Mikä siinäkin on? Minkä takia mun pitää potea niin kauhean huonoa omatuntoa ruokien pilaantumisesta? Mä haluaisin maistaa tofujäätelöä, mutta en mä voi ostaa, koska meillä on pakastimessa kaksi pakettia jäätelöä, ja ne pitäis syödä pois ensin. Kaikke muutakin haluais kokeilla, mutta kun meillä on niin hitosti syömistä ennestään, etten vaan voi ostaa lisää.

Mä tarvitsen muuta ajateltavaa. Joskus tuntuu, että elän vaan ruoka-ajasta toiseen. Masentavaa...